Karja

TARA-hanke järjesti 2.2.2012 koulutuspäivän, jossa käsiteltiin karjatiloille ajankohtaisia asioita. Erityisesti keskityttiin ulkotarhaukseen sekä lannan käyttöön ravinteena. Luennoitsijoina päivässä olivat tuotantoeläinsairauksien erikoislääkäri ELL Ulla Eerola sekä Ulla-Maija Leskinen, erikoisneuvoja, Etelä-Pohjanmaan ProAgriasta.

Ulla Eerola luennoi jaloittelutarhoista näkökulmana erityisesti naudat. Esityksessä käydään läpi eläinsuojelulain vaatimukset eläintenpidosta ja tarhaamisesta. Esityksessä on kerrottu myös hyvät ja kattavat perustelut jaloittelun hyödyistä naudalle sekä kasvattajalle.

Luennolla käytiin läpi myös hyvän jaloittelutarhan ominaisuudet ja kerrottiin esimerkiksi jaloittelutarhan

  • sijainnin valitsemisesta
  • tilantarpeesta
  • pohjamateriaaleista
  • aitarakenteista
  • ruokintapaikoista

Jaloittelutarhat - naudan näkökulma,
ELL Ulla Eerola

Jaloittelutarhat%20%E2%80%93%20Naudan%20n%C3%A4k%C3%B6kulma_Ulla%20Eerola%20Ahlman%202.2.2012.pdf

Ulla-Maija Leskinen ProAgria Etelä-Pohjanmaasta luennoi Lannan merkityksestä viljelyksessä.

Pääravinteiden merkitys kasville on tähdellinen, typpi vaikuttaa eniten sadon ja valkuaisen määrään ja fosfori on tärkeä kasvun alkuvaiheessa. Kaliumin merkitys korostuu kylmänkestävyydessä.
Karjan ruokinta ratkaisee lannan ravinnemäärät. Korkeat typpipitoisuudet johtuvat karjan valkuaisyliruokinnasta, kun taas korkeat fosforipitoisuudet johtuvat täydennyskivennäisistä. Lietelannan ravinnepitoisuuteen vaikuttaa eniten ulkopuolinen vesi ja kuivikelannassa ratkaisevaa on kuivikkeen laatu ja määrä.

Nitraattiasetus vaatii, että lannasta tehdään typpianalyysi 5 vuoden välein. Lietelannassa on runsaasti liukoista typpeä, kun taas kuivalannassa osa menee kuivikkeen hajottamiseen. Runsaasta typestä koituvia ongelmia viljoilla ovat lakoontuminen ja myöhäinen tuleentuminen. Fosfori on lannassa pääosin epäorgaanisessa muodossa. Mitä parempi maan P-luku on, sen paremmin fosfori tulee kasvin käyttöön. Nurmilla pintalevitys nostaa pintamaan fosforipitoisuutta, mutta ei juuri vaikuta syvemmälle maahan.

Lannan kalium on vesiliukoista ja väkllannoitekaliumin veroista. Lannassa kaliumia on runsaasti kasvin ravinnetarpeeseen nähden ja rehun korkea K/(Ca+Mg) suhde lisää poikima- ja laidunhalvausriskiä. Nurmien kalkitseminen on tärkeää etenkin jos käytetään paljon lietettä. Jos säilörehun K on koholla, täytyy karjalle lisätä Mg-kivennäistä.

Karjanlanta nurmikierrossa
Nurmen uusimisvaiheessa annetaan maksimimäärä suojakasville, kuivikelannalla on vaikutusta vielä seuraavana vuonna. Virtsa annetaan mieluiten keväällä nurmen pintaan. Myöhemmin karjanlantaa levitetään keväällä tai 1. sadonkorjuun jälkeen, jolloin fosforia ja kaliumia tulee riittävästi, mutta typpeä voidaan joutua lisäämään. Levitys tulisi tehdä viileällä ja kuivalla kelillä. Sijoittaminen peltoon on tähdellistä, ja sillä voidaan torjua ammoniakki- ja fosforipäästöjä sekä hajuhaittoja. Sijoittaminen parantaa valkuaisen laatua.

Karjanlanta viljoilla
Viljoissa kannattaa valita lujakortinen ja myöhäinen lajike, paitsi suojaviljoissa aikainen lajike. Lantaa annetaan fosforin sallimissa rajoissa. Levittäminen oraille on mahdollista. Lannan syyslevitys on ravinteiden käytön kannalta huono vaihtoehto, sillä huuhtouma on suurta. Tavoitteena pitäisikin aina olla lannan levitys kasvukaudella, jotta ravinteet tulevat kasvin hyödyntämiksi eivätkä päädy vesistöön. Kerääjäkasveille voidaan lantaa levittää myös syksyllä.

Karjamäärien kasvaessa lantamäärät ja kuljetusmatkat kasvavat, ja usein seurauksena on, että navetan läheisten lohkojen p-pitoisuus kasvaa. Lietelantaa voidaan käsitellä, jolloin siitä tulee kasveille käyttökelpoisempaa ja vähemmän huuhtoutuvaa. Fraktoinnissa erotellaan fosforipitoinen sakka lietesäiliön pohjaan, jolloin nestepitoinen yläosa voidaan levittää lähipelloille ja tiiviimpi sakka kuljettaa kauemmaksi.

Linkkejä

Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje, 2010, ympäristöhallinnon ohjeita
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=117243&lan=fi

Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License