Kosteikot

TARA-hanke järjesti Riistakosteikko -päivän yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa 19.1.2012 sekä Kosteikkoretken 5.6.2012.

Asiantuntijoina Riistakosteikkopäivässä olivat riistanhoidonsuunnittelija Timo Niemelä ja riistanhoidonneuvoja Otto Hölli Suomen riistakeskuksesta sekä ylitarkastaja Arto Paananen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

Päivän aiheina olivat:

  • Kosteikkosuunnittelu käytännönläheisestä näkökulmasta
  • Kosteikon hoito ja jälkiseuranta
  • Kosteikon luvitus ja uusi vesilaki

Esitykset löytyvät selaamalla sivua alaspäin

Kosteikkoretki

DSC_0036.JPG
DSC_0065.JPG
DSC_0053.JPG

Peräisen kosteikkokonaisuus Virroilla koostuu kolmesta kosteikosta, joista viimeisin oli vielä keväällä kuiva (ensimmäinen kuva). Kosteikot yhdistyvät toisiinsa viehättävillä puroilla.

Kosteikon perustamiseen ja kunnostamiseen tarvittavat luvat ja uuden vesilain tuomat muutokset

Paanasen esitys kosteikkorakentamisen luvantarpeista

Vesilaki%20ja%20kosteikot%20Arto%20Paananen.pdf

Paanasen esityksessä käydään läpi uuden vesilain mukanaan tuomat muutokset
Uusi%20vesilaki%20Arto%20Paananen.pdf

Timo Niemelä Suomen riistakeskuksesta kävi esityksissään perusteellisesti läpi kosteikon perustamisprosessin

Diasarjassa käydään perusteellisesti läpi kosteikkorakentamisen teoriaa:
Mihin kosteikkoja tulisi rakentaa?
Miten kosteikkosuunnitelma tehdään?
Mistä kosteikon toteutukseen saa rahoitusta?

Kosteikkojen%20perustaminen%20ja%20suunnittelu%20Timo%20Niemel%C3%A4.pdf

Diasarjassa esitetään erittäin havainnollistavin kuvin ja esimerkein miten kosteikko käytännössä rakennetaan ja miten rakenteet toteutetaan
Kosteikkojen%20toteutus%20k%C3%A4yt%C3%A4nn%C3%B6n%20esimerkein%20Timo%20Niemel%C3%A4.pdf

Riistakosteikon hoito ja vaikutusten seuranta

Seuraavassa on esitelty riistanhoidonneuvoja Otto Höllin esityksen sisältö. Teksti on esityksen pohjata koostettu TARA-hankkeen toimesta.

Riistakosteikon hoito

Riistakosteikon hoito koostuu raivauksesta, niitosta, padon huollosta, pienpetopyynnistä ja mahdollisesta kuivattamisesta. Kosteikon pitäminen kunnossa maksaa vähemmän, kuin huonoon kuntoon päässeen rutakon kunnostaminen ja kosteikkoa on hoidettava, jotta saavutetut hyödyt voidaan säilyttää.

Vesikasvuston niitto

Rantoja on raivattava ja niitettävä tarpeen mukaan, jotta lentoväylät pysyvät avoimina. Niiton kohteena ovat erityisesti järvikorte, -ruoko ja -kaislakasvustot ja tavoitteena kanavien ja lampareiden mutkitteleva verkosto. Niitot toteutetaan heinä-elokuussa.

Patopenkan ja -laitteiden huolto

Patopenkalta poistetaan sinne mahdollisesti kasvamaan päässyt puusto, sillä patopenkkaan kasvava juuristo heikentää patoa. Vedensäätelylaitteistosta poistetaan siihen ajautuneet oksat ja muut roskat. Rakenteita tulee aina tarkkailla, jotta routavauriot ja veden aiheuttamat kulumat voidaan korjata ajoissa.

Pienpetopyynti kosteikolla

Kosteikot houkuttelevat pienpetoja, sillä ne tuottavat niille runsaasti erilaista ravintoa. Kosteikkosuunnitelman yhteydessä on myös laadittava pienpetojen pyyntisuunnitelma keskittyen erityisesti minkkiin ja supikoiraan. Tehokkaalla pienpetopyynnillä voidaan parantaa erityisesti kosteikon poikastuottoa, mutta hyötyä koituu myös muille kuin riistalajeille kuten kahlaajille. Pienpetopyynti tulisi ulottaa myös kosteikon välitöntä läheisyyttä kauemmaksi.

Pyydykset ja pyydysten asettelu
Ympäristön ominaisuuksia kannattaa hyödyntää loukkujen asettelussa, sillä petoja voidaan ohjailla esimerkiksi ojilla ja penkereillä. Kosteikkoon tulevan ja lähtevän ojan/puron reunus on yleensä paras pyyntipaikka. Minkin pyyntiin sopii puinen keinulautaloukko sekä hetitappavat raudat. Supikoiralle käytetään Kanu-loukkuja tai perinteisiä häkkiloukkuja. Pyydykset tulisi naamioida pyytävyyden ja ilkivallan vuoksi. Loukkuja voi asetella esimerkiksi laiturin alle, rantarakennusten alle, sillan alle tai tehdä puron ylittävän ”minkkisillan”.

Kosteikon kuivattaminen

Kosteikon kuivattaminen eli ns. kesannointi 5-10 vuoden välein uudistaa riistakosteikon taas tuottavaksi. Kuivattaminen hillitsee vesikasvillisuutta ja kasvattaa hajotustoimintaa, mikä taas lisää ravinnontuotantoa vesilinnuille.

Vesilintulaskennat

Riistakosteikkohankkeen onnistumista mitataan vesilintumäärien muutoksella kosteikkoalueella. Vesilinnut kertovat, että kosteikolla on luontaista ravintoa linnuille eli kosteikko edistää luonnon monimuotoisuutta. Vesilintulaskentojen lisäksi syksyn aikana toteutetaan saalisseurantaa eli pidetään kirjaa saalislinnuista (kokonaismäärä lajeittain: x sinisorsa, x tavi..)

Ohjeita vesilintulaskentaan
Laskennat toteutetaan pistelaskentana Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) ohjeiden mukaan:

  • Parilaskennat toukokuussa 2kpl
  • Poikuelaskennat kesä-heinäkuussa
  • Loppukesän poikuelaskennat elokuun puolessa välissä

RKTL:n ohjeiden mukaan lasketaan havaitut vesilinnut laskenta-alueella. Laskenta on suoritettava huolellisesti siten, ettei liikkuvia lintuja lasketa kahdesti ja, että sukeltavatkin linnut tulevat lasketuiksi. Linnut ovat usein rikkonaisen rannan tai kasvillisuuden suojissa, mikä vaatii laskijalta tarkkuutta. Laskenta on pyrittävä suorittamaan vuosittain samalla paikalla ja samankaltaisissa olosuhteissa.

Laskenta-alue voi olla kosteikko, lampi, järvi tai suuremmasta vesialueesta rajattu alue. Laskenta suoritetaan kiinteästä pisteestä esimerkiksi niemen kärjestä, kiveltä tai lintutornista.

Parilaskennat
Parilaskennoilla selvitetään pesivän kannan suuruus ja niillä havainnoidaan yleisimpien riistasorsien eli sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän sekä nokikanan pari- ja yksilömääriä. Laskijan taitojen mukaan voidaan havainnoida myös muiden lajien parimääriä.

Parilaskenta suoritetaan samalla pisteellä kahdesti touko-kesäkuun aikana, noin kolmen viikon välillä. Molempien laskentakertojen tiedot merkitään samalle lomakkeelle.

Poikuelaskennat
Poikuelaskentojen tarkoituksena on selvittää parilaskennoissa havaittujen vesilintujen pesimämenestys eli riistakosteikon tuotto. Laskenta suoritetaan heinäkuun kolmen ensimmäisen viikon aikana. Tärkein yksikkö on sorsapoikue, mutta myös yksittäiset linnut lasketaan. Laskennassa määritetään laji, poikueen koko sekä kehitysluokka. Poikueet piiloutuvat rikkonaisen rannan ja kasvillisuuden suojaan, joten laskentoihin on käytettävä enemmän aikaa, kuin kevään parilaskentoihin. Tarkemmat ohjeet saa joko RKTL:sta tai riistakeskuksen kautta. Sorsapoikueiden ikäluokitus saattaa aluksi tuntua vaikealta ja se edellyttää usein kaukoputkea tai hyviä kiikareita. I-luokan sisäinen erottelu on vaikeinta.

Metsästyksen järjestäminen

Järkevän metsästyksen järjestämistä voi pohtia seuraavien kysymysten avulla:
Lähtötilanne: Alueen poikastuotanto on tiedossa laskennan perusteella

  • Kuinka suuri on kestävä verotus?
  • Miten säästää paikallista pesivää kantaa?
  • Miten saada linnut pysymään kosteikolla koko syksyn ajan?

Riistakosteikot ovat pinta-alaltaan pääsääntöisesti pienehköjä kohteita, joten metsästyspaine tulee mitoittaa kohteen ominaisuuksiin sopivaksi. Metsästetään esimerkiksi vain 1-2 päivänä viikossa ja välillä voidaan pitää viikkojenkin taukoja. Turvallisen ja tuottoisan metsästyksen takaamiseksi passipaikat ja ampumasuunnat on hyvä suunnitella ja sopia etukäteen. Passipaikkojen naamiointi ja näkösuoja metsästäjälle tarjoaa paremmat ampumatilaisuudet. On myös varmistettava, että saalis saadaan talteen.

Linkit ja vinkit

Riistakosteikko -oppaassa kerrotaan selkeästi ja kokonaisvaltaisesti kosteikoista painottaen riistanäkökulmaa
http://www.riista.fi/data/attachments/Kosteikko_opas_netti.pdf

Kosteikko.fi -sivustolta löydät mm. hyviä esimerkkejä toteutetuista kosteikoista
http://www.kosteikko.fi/index.php?group=00000020&mag_nr=7

Sivuostolta löytyy myös esimerkkejä kosteikkosuunitelmista, tässä yksi niistä:
Välitalon kosteikkosuunnitelma

Vesistöjen kunnostukseen liittyvä kokonaisvaltainen opas (Järvien kunnostus, 2005, Teemu Ulvi ja Esko Lakso (toim.)) löytyy verkkoversiona osoitteesta
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=123173&lan=FI

TEHO-hankkeen julkaisu: Käytännön kosteikkosuunnittelu, 2009,
Eija Hagelberg, Anni Karhunen, Airi Kulmala ja Roine Larsso
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=103235&lan=fi

MAVIn opas kosteikoista, 2009
http://www.mavi.fi/attachments/mavi/ymparistotuki/5FQNWG8S8/kosteikot_2009_laskeutusaltaat.pdf

Valuma-alueen määrittämisen apuna voit käyttää OIVA-palvelua, josta löytyy myös Suomen vesistöalueet kirjassa määritetyt valuma-aluerajat (palvelu on maksuton ja sitä voi käyttää kuka tahansa tunnukset luonut)
http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp

Lisää vesilintuseurannasta löytyy Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sivuilta
http://www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/vesilintukantojen_seuranta.html

Ajantasainen lainsäädäntö löytyy esimerkiksi finlexistä:

Vesilaki
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110587?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=vesilaki%27

Valtioneuvoston asetus vesitalousasioista (lupahakemus)
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20111560

Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License