Pellonparannus

Maan rakenne
Peruskuivatus

TARA-hanke järjesti koulutuskokonaisuuden pellonparannuksesta 16.2.2012 ja 17.2.2012
Yllä olevista linkeistä pääset tutustumaan päivän aiheisiin

Koulutuskokonaisuus aloitettiin maan rakenteen perusteista 16.2. Luennoitsijana päivässä oli tutkijatohtori Helena Soinne, HENVI/MTT.

Seuraavan päivän luennoitsijoina olivat Jukka Jormola, maisema-arkkitehti, SYKE sekä Ulla-Maija Leskinen, erikoisneuvoja, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. Jukka Jormolan esityksessä paneuduttiin peruskuivatukseen ja mietittiin muun muassa uuden vesilain merkitystä peruskuivatuksen kannalta.

Ulla-Maija Leskinen luennoi maan viljavuudesta sekä ravinteista:

Biologinen typensidonta ja typpibakteeriymppäys
Biologista typensidontaa voidaan sanoa aurinkoenergialla toimivaksi typpitehtaaksi. Palkokasveihin juurinystyröitä muodostavat bakteerit käyttävät ilmakehän typpeä ja siirtävät sitä kasvin käyttöön. Kasvi tarjoaa bakteerille sokereita ja sitoo saamansa typen. Palkokasvi ei siis tarvitse niin paljon typpeä ja toisaalta esikasvina tuottaa sitä maaperään seuraavan kasvin käytettäväksi. Mikäli peltomaassa ei ennestään ole typpibakteereita, on ymppäyksellä satoa moninkertaistava vaikutus. Peltomaan pH ei kuitenkaan saa olla alle 5,7 tai muutoin typpibakteerit eivät viihdy siinä. Vanhoilla apila- ja muilla palkokasvipelloilla on riittävästi typpibakteereita eikä ymppäyksellä saavuteta sadonlisäystä. Ymppäyksen voi tehdä itse, mutta myös ympättyjä siemeniä on saatavilla. Ymppääminen on taloudellisesti erittäin kannattavaa.
Biologisen typensidonnan toimivuus tulee myös muutoin varmistaa: pellon vesitalous, pinnan muotoilu, riittävä kalkitus ja hivenravinteet tulee varmistaa. Esimerkkinä muutaman kasvin typensitomiskyky: rehevä apilanurmi 100-250 kg/ha, virna-vilja-raiheinä 50-120 kg/ha, härkäpapu 50-100 kg/ha ja herne 40-80 kg/ha.

Maan viljavuus ja sen hoito
Maan viljavuuden perusedellytykset ovat kuivatus, pinnan muotoilu, peruskalkitus ja maanparannus. Maan rakenne, ilmavuus ja humuksen määrä ovat usein huonolla tolalla. Viljava maa on muruista, ilmavaa, hyvin vettä läpäisevää ja varastoivaa sekä ravinteita tuottavaa ja varastoivaa. Viljavasta maasta puolet on kiinteää ainetta, ¼ vettä ja ¼ ilmaa. Rakennetta voidaan parantaa viljelyteknisin ja biologisin keinoin sekä ehkäisemällä tiivistymistä.

Kasvit ovat erilaisia, ne joko parantavat tai kuluttavat maata, joten kasvivalinnalla on suuri merkitys maan kunnolle. Syväjuuriset kasvit parantavat maan rakennetta kun taas matalajuurisilla samaa vaikutusta ei ole. Maan rakenteella tarkoitetaan maan huokoisuutta, huokosten jatkuvuutta ja maan muruisuutta. Rakenne vaikuttaa vesitalouteen, kaasujen vaihtoon, pieneliötoimintaan, juurten kasvuun sekä ravinteiden hyväksikäyttöön ja hävikkiin. Siten hyvä maan rakenne parantaa sadon määrää ja laatua, pellon typpitaloutta, biologista typensidontaa, maan omien ravinnevarojen hyväksikäyttöä, poudankestävyyttä ja toisaalta märkyyden sietoa, eli ravinteiden hyväksikäyttöä ja lannoituksen hyötysuhdetta.

Maan viljavuutta hoidetaan peruskuivatuksella, viljelykierron luomisella, maata parantavien, syvä- ja runsasjuuristen kasvien käytöllä (puna-apila, sinimailanen, ruokonata, koiranheinä, ruis, härkäpapu, syysrypsi, kumina ja kuituhamppu), eloperäisellä aineksella kuten karjanlannalla, viherlannoituksella, kalkituksella sekä oikeilla muokkaustavoilla. Monipuolinen, nurmea sisältävä viljelykierto sekä syysviljojen, aluskasvien ja pyydyskasvien käyttö takaavat hyvän maan rakenteen säilymisen. Viljelytekniikassa tähdellistä on muokkauksen ajoitus, hienonnuksen minimointi, sadonkorjuun ajankohta. Tärkeintä on, että liian märälle pellolle ei mennä, sillä silloin vakopyörä luistaa ja tiivistää pohjamaan huokoset, jolloin pohjamaa muuttuu vettä läpäisemättömäksi. Ajokerrat pelloilla tulisi minimoida, rengaspaineita ja akselipainoja pienentää. Peltoliikenne kannattaa suunnitella hyvin, jotta voidaan vähentää ajokertoja.

Hyvärakenteinen maa ei tarvitse niin paljon lannoitusta, koska maan mekaaninen vastus on kohtuullinen, joten juurten kasvu on helppoa. Hyvä vesitalous pitää huolta sopivasta kosteudesta ja kaasujen vaihto takaa hyvän juuriston kasvun. Tällöin myös eroosioalttius on pienempi ja ravinteiden hävikki vähäisempi. Hyvärakenteinen ja viljava maa on kestävän maatalouden perusta.

Peltomaan laatutestillä pystyy testaamaan oman peltonsa tilan. Laatutestiin löytyy erinomaiset ohjeet agronetistä:
http://www.virtuaali.info/efarmer/peltomaan_laatutesti/

Ellei toisin mainittu, tämän sivun sisällön lisenssi on Creative Commons Attribution-ShareAlike 3.0 License